Ruoka-aineryhmät ja terveys

Liha

Otsikon pitäisi oikeastaan olla liha, luu, nahka, rusto sekä muu nisäkkäästä tai linnusta saatava ruoka. Usein syömme vain lihaksia ja teollisesti valmistettua gelatiinia. Itse olen kokenut atopiaan sairastuttuani, että eläinperäinen, proteiinipitoinen ja ravinnetiheä ruoka on kohtuudella nautittuna erittäin tärkeää. En syönyt punaista lihaa lapsuudessani, ja edelleenkin vaaleaa lihaa tulee syöytyä selvästi useammin; luomubroilerin koipi-, reisi- ja siipipalat luineen, nahkoineen ja rustoineen ovat mielestäni todella herkullisia ja terveellisiä. Asiaan liittyy muun muassa happotasapaino. Lihakset ovat happovoittoisia, luut taas emäksisempiä. Jos närästää, happamia ruokia ja juomia kannattaa vähentäauml;, emäksisiä lisätä. Luuliemet omenaviinietikkalorauksessa keitettyinä ovat myös hyvä kalsiumin ja muiden luuston tarvitsemien ravinteiden lähde erityisesti meille, jotka emme eläinten maitoa juo. En juuri ole tottunut syömään lihaa muutoin kuin kokonaan kypsennettynä, jopa medium on jäänyt vieraaksi.

Kanan (ja kukon) lisäksi syön joskus myös karitsaa, luomunautaa, poroa, kalkkunaa, ankkaa ja jopa hirveä. Kaiken ruuan kasvattamisessa tulisi keskittyä enemmän rakkauteen ja vähemmän tehokkuuteen, johon maanviljelijöitä tunnutaan ajavan kuin käärmettä pyssyyn. Näin ollen myös teurastamisprosessi voisi olla eläimelle varsin eettisesti toteutettu, ilman hirveää stressiä, joka huonontaa lihan laatua, makua ja ilmeisesti myös säilyvyyttä, koska glykogeenivarastot tyhjenevät ennen aikojaan. Voiko riistaa kaataa eettisesti? En ole varma, ja siksi se ei ole pääasiallinen ravinnonlähteeni tässä ruoka-aineryhmässä. Ongelmana teurastuksessa on ymmärtääkseni usein se, että lihaan jää jonkin verran verta. Olen havainnut sen mitä selkeimmin luomubroilerin raajoja valmistaessani. Pyrin saamaan verta pois suolavesiliotuksen ja lihan puristelun avulla. Muuten en väitä tietäväni aiheesta paljonkaan; en ole kasvattanut eläimiä enkä seurannut teurastamista.

Kala

Kalan kypsentäminen kokonaisena on vaivalloisempaa, mutta se myös palkitsee, sillä samoin kuin lihaluuliemen keittäminen, myös kalaliemen valmistaminen ja nauttiminen on maukasta ja terveellistä puuhaa. Siinä mielessä prosessi on paljon helpompi, että liemi valmistuu selvästi nopeammin. Pyrin syömään luonnonkalaa, mutta ratkean silloin tällöin kasvatettuihin kaloihin, kuten lohi, siika ja pallas. Tosin siikaa syön enimmäkseen villinä Perämeren versiona. Muita villejä kaloja ruokavaliossani ovat mm. muikku (kunpa sitä ehtisi ja viitsisi laittaa useammin), silakka (useimmiten fileenä), kuha, ahven, hauki, tonnikala ja turska. Kalassa on vesistöjen saastumisen ohella se huono puoli, että se tulisi laittaa ruuaksi mahdollisimman nopeasti pyytämisestä. Siksi seuraan kaupoissa pyytämispäivätaulukoita ja pyrin syömään suuria petokaloja suhteellisen harvoin. Tuoreudella iso merkitys, kaupasta ei vaan saa yhtä hyvää kuin kalastajalta...

Muna ja mäti

Ylivoimaisesti yleisintä ravintoa tässä ryhmässä ovat luomukananmunat. Syö niitä huomattavasti harvemmin kuin nuorempana, sillä ne saattavat hieman pahentaa yliherkkyysoireitani. Kala tekee sitä minulle vähemmän. Valkuainen imeytyy paremmin kypsennettynä, keltuaista ei juuri kannattaisi kypsentää silloin, kun kyse on puhtaasta ruuasta, mutta kypsennän sen kuitenkin nopeasti.

Maitotuotteet

Hirveä, paha, kova ja epäterveellinen maitorasva on tässä ryhmässä tärkeinä ravintoa minulle. Laktoosi ei niinkään aiheuta ongelmia, vaan kaseiini. Hera sopii paremmin, mutta siitä tehtyjä jauheita ei silti oikein tee mieli.

Palkokasvit

Fermentoidut soijatuotteet olen löytänyt uudelleen... lisäksi tofu ja soijamaito, joskus pavut, linssit ja jopa herneet.

Siemenet, pähkinät ja mantelit

Suklaa, seesaminsiemenet, macadamiapähkinät, pekaanit, ja erityisesti manteli ovat olleet paheitani. Kohtuullisesti nautittuna mikäs sen parempaa, mutta minun tapauksessani jo pitkään olisi pitänyt tiukemmin tarttua asiaan siten, että olisin vähentänyt näiden osuutta suhteessa muihin ruokiin. En ollut näille aluksi yliherkkä, mutta nykyään huomaan olevani, varsinkin, ellen pidä kaikista välillä taukoa.

Viljat

Vehnä ja sen gluteeni aiheuttivat aivan hirvittävän isot ongelmat minulle, kun käytin sitä liikaa. Käytän lähinnä hirssiä, riisiä, kauraa ja tattaria, joka ei oikeastaan ole edes vilja, sekä joitakin siemenkasveja, joita on tapana laittaa viljojen tavoin: amarantti ja quinoa, mutta siis todella harvoin. Maitotuotteita kun emme käytä, hankimme hirssi-, tattari-, riisi- ja kauramaitoa.

Rasvat ja öljyt

Oleellisesti tärkeimmät: OLIIVI + pitkäketjuisten omega 3 -rasvahappojen lähteet eli merilevä ja kala. Tuoreus!

Vihannekset ja juurekset

Erittäin tärkeä ruoka-aineryhmä.

Marjat ja hedelmät

Maustaminen

Juomat

Vesi, hyvälaatuinen lähdevesi...

Aloitussivu